Arvatkaa olenko pystynyt viime päivinä miettimään mitään muuta, kuin lähestyvää raskaustestiä. Huomenna SE koittaa! En ole koskaan aiemmin jännittänyt ja odottanut raskaustestin tekemistä niin paljon kuin nyt. Koskaan ennen se ei ole tuntunut yhtä isolta asialta, koska aiemmin olen ollut niin skeptinen raskautumisen suhteen. Ja parissa viime yrityskierrossa en edes ole testaillut, vaan olen vain odottanut kuukautisten alkamista.
Mutta nyt kuukautisia ei ole vielä kuulunut! Huomenna siis kp 31, dpo 18 (jos punktiopäivä = ovulaatiopäivä) ja 16. päivä alkionsiirrosta.
Joko olen raskaana, ja olen maailman onnellisin ihminen. Tai sitten en ole, ja kuukautiset ei vain ala niin kauan kun käytän Lugesteron-keltarauhashormonia. Tuohon lugesteroniinkin olen jo niin tottunut, että enää ei yhtään haittaa, jos sitä joutuisi käyttämään vielä rv 7 asti (jos siis olisin raskaana).
Teen testin heti aamupissistä, mutta menen heti aamulla töihin, joten tänne blogiin pääsen tuloksen kertomaan vasta illemmalla. Ja silloin joko masentelen enemmän kuin koskaan ennen, tai sitten ratkean riemusta, sen näkee sitten. Nyt olen vielä onnellisen tietämätön, ja yllättävänkin optimistinen. Jotenkin on semmoinen olo, että olisin raskaana, vaikka turvotuksen lisäksi oireita ei oikein olekaan. Toivon niin kovin, että en olisi väärässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti