1. IVF, punktio

Tänään se pelätty punktio sitten oli. Ja eihän se niin paha juttu ollutkaan, tai no vähän sattui.

Olimme klinikalla noin puoli tuntia ennen sovittua aikaa. Mies ehti siinä käydä antamassa oman panostuksensa, ja minä juttelin hoitajien kanssa ja odottelin rauhassa vuoroani. Miestä tuntui jännittävän minun puolestani ehkä enemmän kuin minua, hänellä kun on pieni lääkäripelko.

Kun aika tuli, mentiin toimenpidehuoneeseen, housut pois ja pöydälle, ja hoitaja laittoi kanyylin käteen. Kanyylin laittaminen tuntui vähän ilkeältä, minulle muistaakseni on sellainen laitettu viimeksi yläasteikäisenä. Sitten sainkin jo vahvaa kipulääkettä suoneen, ja lääkäri ensin ultrasi munasarjat, ja sen jälkeen laittoi puudutetta kummankin munasarjan puolelle. Itse puudutus ei tuntunut missään. Pikku hiljaa olo alkoi olemaan vähän raskas, mutta koko ajan olin ihan tolkuissani, ja pystyin puhumaan normaalisti. Tai ehkä puhuminen oli vähän hitaampaa kuin normaalisti. Minulla lääkkeen vaikutus alkoi pikku hiljaa, mitään yhtäkkistä vaikutusta en huomannut.

Lääkäri tyhjensi follikkelit ensi oikealta puolelta. Ensimmäisten tyhjennystä en oikeastaan tuntenut ollenkaan, tuntui ehkä vähän pieneltä menkkakivulta. Viimeisten tyhjennys oikealla puolella olikin sitten jonkin verran hankalampaa. Hoitaja joutui aika voimakkaasti painamaan vatsaani, että lääkäri pääsi käsiksi kaikkiin folleihin. Itse painaminen ei sattunut, mutta pistäminen tuntui aika ikävältä vähän aikaa. Pariin otteeseen jouduin pyytämään lisää kipulääkettä. Lääkäri taisi joutua vaihtamaan neulaakin kertaalleen, koska ohut neula meni tukkoon verestä jossain vaiheessa. Vasemman munasarjan punkteeraus olikin paljon nopeampaan, ja kivuttomampaa. Kun lääkäri oli valmis, puin itse vaatteet päälle, ja miehen tukemana kävelin toiseen huoneeseen lepäilemään. Olo oli vähän hutera, mutta muuten ihan hyvä. Hoitajat kyselivät koko ajan, mikä on olo, ja olivat muutenkin koko ajan niin ihanan ystävällisiä.

Kaiken kaikkiaan punktioon meni aikaa noin parikymmentä minuuttia, ja lepäilin toimenpiteen jälkeen noin puoli tuntia. Sitten sainkin jo jatkohoito-ohjeet, kanyyli otettiin pois, ja saimme lähteä kotiin.

Ja se saalis sitten. Lääkäri tyhjensi noin 12 munarakkulaa, eli enemmän kuin viime viikon ultrissa löydettiin. Osa follikkeleista oli kuitenkin liian pieniä, joten niistä munasoluja ei saatu. Mutta saatiin niitä kuitenkin yhdeksän kappaletta! Olen niin huojentunut tuosta määrästä! Minulla oli semmoinen olo, että hyvä jos kolme-neljä munasolua saadaan, mutta saatiin peräti yhdeksän. Huomenna labrasta soitetaan, kuinka monta niistä on hedelmöittynyt. Siellä ne meidän pikku sukusolut nyt lämpökaapissa hengailee, toivottavasti tietävät mitä siellä pitää tehdä.

Nyt punktiosta on kulunut noin seitsemän tuntia. Nukuin jo päiväunet muutamaankin otteeseen, ja mies on vieläkin päikkäreillä. Olo on muuten ihan hyvä, mutta oikean puolen munasarja on vähän kipeä. Paikalla ollessani ei tunnu oikeastaan mitään, mutta liikkeessä tuntuu jomotusta. Liikkuessani koitan olla vielä mahdollisimman varovainen, äkkiliikkeet tuntuu aika ilkeältä. Otin äsken 500 mg Paracetamolin, vaikka olisikin kyllä vielä ilmankin pärjännyt. Verta tuli yhden siteellisen verran heti toimenpiteen jälkeen, mutta onneksi vuoto loppui pian.

Lääkäri kirjoitti sairauslomaa kolme päivää, riippuu kuulemma työnantajasta myöntääkö IVF:stä palkallista sairauslomaa vai ei. Minun kohdallani epäilisin, että palkkahallinnosta soitellaan, ja sanotaan, että sairauslomaa ei tipu. Minulla on onneksi yli 50 h ylitöitä tehtynä sisään, joten jos kolme vapaapäivää menee plussatunneista, niin ei kyllä haittaa. Saanpahan kolme päivää levätä ennen kiireistä jouluviikkoa töissä. Ja kivaa varsinkin siirtopäivä torstai viettää kotona lepäillen.

Kiitos kaikille minua tsempanneille lukijoille! Toivotaan nyt, että torstaina saataisiin hyvä alkio kyytiin, ja että se myös kyydissä pysyisi ensi syksyyn asti.