tiistai 19. helmikuuta 2013

Rv 12+0

Taas on pari viikkoa vierähtänyt edellisestä postauksesta.

Raskausrintamalla edelleen kaikki hyvin. Paitsi että pahoinvointi jaksaa edelleen kiusata. Viikonloppu meni jo paremmin, oksensin vain kerran la-ma -välillä, maanantain olin vapaalla. Tänään tiistaina sitten aamulla jouduin aamupalan syömään kaksi kertaa, eikä kumpikaan pysynyt sisällä... Taitaa olla, että viikonloppuisin kun saa nukkua pidempään ja rauhassa syödä aamupalan ja mennä sen jälkeen taas lepäämään, pysyy pahoinvointikin kurissa. Työaamuina tilanne tuntuu olevan ihan toinen. Mutta ehkä pikku hiljaa suunta on koko ajan parempaan päin.

Ulkona ollaan!
Jouduin viime viikolla tulemaan töissä kaapista ulos raskauden suhteen. Ihmiset olivat jo niin kovasti selkäni takana spekuloineet asiasta (kuulin läheisimmältä työkaveriltani), ja sitten kun yksi työkaveri kysyi suoraan muiden läsnäollessa, niin miten siinä sitten enää voi kieltääkään. Olisin halunnut kertoa asian parin viikon päästä omaan tahtiini, mutta toisin nyt kävi. Toisaalta ärsyttää, että ihmisiä kiinnostaa niin paljon, että eivät voi vaan asian antaa olla, ja antaa raskaana olevan itse kertoa asiasta kun on valmis. Toisaalta taas, olen itsekin tainnut joskus syyllistyä muiden kanssa arvuuttelemaan, onko joku henkilö raskaana vai ei. Oman ikäiseni naiset tuntuvat olevan niin kovin kiinnostuneita seuraamaan, milloin joku käyttäytyy raskaana olevan tavoin...

Maha
No, eipähän tarvitse enää salailla asiaa, ja mahankin voi antaa pömpöttää! Masu on oikeasti jo nyt näillä viikoilla aika turpea. En nyt tähän hätään saa mitään kuvaa otettua, kun mies on eri työvuorossa kuin minä, enkä itsekseni viitsi alkaa kikkailemaan kameran kanssa. Mitoista kuitenkin sen verran, että vatsan ympärys leveimmältä kohdalta on nyt n. 85 cm. Ja kun rinnanympärys on vaivaiset 66 cm, niin ero niiden välillä on jo jonkinlainen. Toki minulla on aina ollut aika pieni rinnanympärys verrattuna vatsan- tai lantionympärykseen, mitään lautavatsaa minulla ei lapsuusajan jälkeen ole ollut. En mittaillut vatsanympärystä ennen raskautta, mutta sanoisin että ainakin 10 cm se on nyt paisunut.

Mammahousuja
Ostin viime viikolla kirppikseltä ensimmäiset mammahousut, H&M:n farkut neljällä eurolla. Kävin sitten eilen ostamassa saman liikkeen ihan uudet housut. Muutamat vanhatkin farkut kyllä vielä mahtuvat päälle, mutta nämä äitiyshousut on niin paljon mukavammat päällä. Niiden maharesorit on kyllä vielä vähän löysähköt, mutta eiköhän ne siitä täyty. Normaaleissa farkuissa on alkanut ahdistamaan vyötärönauhan yli pursuava maha ja jenkkakahvat, joten mammahousut on ihanat, kun kaikki pysyy housujen sisällä. :)

Loma
Perjantaina olisi ensimmäinen varsinainen ultra äitiyspolilla. En malttaisi odottaa! Siitä onkin sitten hyvä aloittaa ensi viikon talviloma. Tiedossa vierailua vanhempieni sekä siskoni luona. Ehkä myös Ikeasta voisi käydä jotain hankintoja vauvaa varten tekemässä, vaikka aikaahan meillä vielä on hyvin. Kesälomareissukin varattiin viime viikolla. Vappuviikolla olisi tarkoitus lähteä viikoksi Kreetalle. Ihanaa päästä ulkomaan lomalle, kun emme oikeastaan aikaisemmin ole yhdessä missään Ruotsia kauempana käyneet. Jotenkin odotan kevättä ja kesää nyt todella paljon! Talvi alkaisi minulle riittää, ja odotan innolla mitä raskaus vielä tuo tullessaan. Elämä tuntuu nyt pitkästä aikaa kunnolla hymyilevän ja mieli on positiivinen!

tiistai 5. helmikuuta 2013

Rv 10+0

Esimieheni tietää nyt
Kerroin tänään esimiehelleni raskaudestani. Ajattelin kertoa jo nyt, koska jään äitiyslomalle näillä näkymin elokuun alussa. Esimieheni painii jo nyt kesälomasuunnitelmien kanssa, joten ajattelin olla avoin asian suhteen, että hän voi ottaa asian huomioon. Minua jännitti jostain syystä ihan kamalasti. On kyllä jännittänyt kertoa raskaudesta kaikille, joille tähän mennessä on kerrottu, mutta esimiehelle kertominen jännitti eniten. Hyvin ja rohkaisevasti hän asian otti, mutta välimme ei ole niin avoimet, että asian kertominen olisi ollut helppoa. Mutta nyt se on tehty, ja voin jättää asian stressaamisen pois.

Siksikin kerroin esimiehelleni jo nyt, koska tiedän, että moni töissä jo arvaa raskauteni. Kukaan ei ole vielä suoraan minulta kysynyt, mutta kuulin, että läheiseltä työkaveriltani oli asiaa jo tiedusteltu. En ihmettele, kyllähän ihmiset huomaavat tällaiset asiat, kun päivittäin ollaan tekemisissä. Olen kuitenkin jo useamman viikon pitänyt löysempiä paitoja ja syön nykyään noin kolme kertaa työpäivän aikana aikaisemman yhden kerran sijasta. Suunnittelimme kuitenkin mieheni kanssa niin, että tulen "ulos kaapista" raskauden suhteen noin kolmen viikon päästä. Reilun kahden viikon päästä meillä on NT-ultra äitiyspolilla, ja sen jälkeen kalenteriviikolla 9 on talviloma. Joten loman jälkeen kun palaan töihin, voisi asian julkistaa. Jos siis kaikki on hyvin ultrassa.

IVF:n sairasloma
Nyt viimeistään tammikuun palkanmaksun yhteydessä selvisi, että sain sitten palkallisena sairaslomana ne kolme päivää, jotka olin sairaslomalla joulukuussa IVF:n punktion takia. Olin täysin odottanut, että palkkanauhassa lukisi kolme palkatonta poissaoloa. En osaa sanoa, mistä palkallisuus johtuu, kun oma työnantajani on niin nihilisti, että työterveyshuolto on suppein mahdollinen. Ehkä eivät ole palkanlaskennassa tarkistaneet sairasloman syykoodia, vaan hyväksyivät sairaslomatodistuksen mutisematta. Tai sitten ovat tarkistaneet, ja säälistä sain palkallista lomaa. Oli niin tai näin, en ajatellut asiaa sen enempää kysellä, vaan olen vain tyytyväinen!

Oksettaa!
Pahoinvointi jatkuu edelleen. Meillä oli muutto viime viikonloppuna remontin aikaisesta väliaikaisasunnosta takaisin omaan asuntoomme. Viikonloppu otti koville, taisin stressata aika paljon. Minulla oli lievää pääkipua kolmen päivän ajan, ja sunnuntaina taisin käydä neljä kertaa oksentamassa. Maanantaina puolestaan oli ensimmäinen päivä pariin viikkoon, kun en oksentanut kertaakaan. Tänään tiistaina tuli aamupala ylös normaaliin tapaan. Jospa se nyt kuitenkin pikku hiljaa alkaisi hellittää. Enää ei ole iltapahoivointia niin usein kuin aiemmin.

Tänään on väsyttänyt ihan vietävästi. Edelleen olisi muuton jäjiltä kaikki vaatteet jätesäkeissä odottamassa kaappiin laittoa. Mutta kun en millään jaksaisi. Ja sekös ahdistaa entisestään. Haluaisin saada asunnon kuntoon ennen ensi viikonloppua, kun siskoni miehensä kanssa tulee viikonloppuvierailulle. Ehkä huomenna koitan edes aloittaa sen projektin.