Olen aina jotenkin tiennyt tai vaistonnut, että lasten hankkiminen ei minulle tule olemaan yhtä helppoa kuin useimmille muille. En tiedä mistä se johtuu, mutta tältä minusta on tuntunut niin kauan kuin muistan. Aikaisemmin sitä ajatteli, että on aivan liian nuori hankkimaan lapsia, koulukin vielä kesken, eikä kunnon isäehdokastakaan maisemissa. Nyt sitten on vakaa parisuhde, oma asunto ja vakituinen työpaikka omalta alalta. Mutta vaikka minun mielestäni aika olisi oikea, kroppani ei sitä tunnu ymmärtävän, ja lapsettomuudesta on tullut jokapäiväinen osa elämääni.
Teini-iässä kuukautiseni olivat epäsäännölliset, mutta en siihen silloin kiinnittänyt suurempaa huomiota. En tainnut edes kirjoittaa mihinkään ylös kuukautisten alkamispäiviä, ne aina vain tulivat kun olivat tullakseen. Sen jälkeen käytinkin hormonaalista ehkäisyä noin kahdeksan vuoden ajan. Välillä minulla oli taukoa e-pillereistä tai nuvaringistä, ja aina kierrot ilman lääkitystä olivat pitkiä.
Ei siis tullut yllätyksenä, että ensimmäinen kierto vauvahankkeen alettua oli 65 päivää. Jo silloin päätin, että jos toinen kierto alkaa olemaan yli 40 päivää, menen lääkärille hakemaan apua. Toinen kierto oli loppujen lopuksi 70 päivää. Lääkäri määräsi Terolutit tasoittamaan kuukautiskiertoa. Verikokeista ei löytynyt mitään normaalista poikkeavaa. Kolmen kierron ajan käytin Terolutia, mutta kierto ei siitä tasoittunut, eikä ovulaatioita tullut. Yli puoli vuotta raskausyrityksemme eivät siis oikein olleet yrityksiä ollenkaan ovuloimattomuuden takia.
Alkuvuodesta 2012 päätin seuraavaksi mennä yksityiselle puolelle jatkamaan hoitoja. En vain millään halunnut alkaa jonottamaan kuukausikaupalla hoitoja julkisella puolella, vaan halusin yksilöllisempää hoitoa ja nopeasti. Kallistahan se on, mutta sen verran olen saanut säästettyä, että ainakin nyt vielä toistaiseksi haluan käydä yksityisellä.
Heti ensimmäisellä käynnillä yksityisellä lääkärillä tuli sellainen olo, että nyt aletaan tosissaan hankkiutumaan raskaaksi, ja lääkäri auttaa siinä kaikin mahdollisin keinoin. Minulla todettiin PCO molemmissa munasarjoissa. Lisäksi vasemmassa munasarjassa oli n. 10 mm läpimitalta oleva pieni endometriooma. Arvasin jo ennen lääkärikäyntiäkin, että minulla on PCO, vaikkei minulla epäsäännöllisten kuukautisten lisäksi ole muita selviä oireita. Paino minulla on normaali (BMI 19,9), eikä ylimääräistä karvankasvua tai akneakaan ole.
Hormonihoidoilla minulla on saatu nyt kolme ovulaatiota aikaiseksi, mitkä eivät toistaiseksi ole tuottaneet tulosta. Vuodenvaihteessa 2012 teimme mieheni kanssa uudenvuodenlupauksen, että tänä vuonna minä raskaudun. Vielä olisi syksy aikaa täyttää lupaus. Ihan kuin se olisikin niin helppoa, mutta tällä hetkellä oloni on aika luottavainen ja optimistinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti