tiistai 1. tammikuuta 2013

Ennakkoaavistuksia

Vuosi sitten uuden vuoden aattona makoilimme mieheni kanssa sängyssä pimeässä. Teimme silloin päätöksen, että mehän tulemme raskaaksi vuonna 2012. Se vain päätettiin. Aika tarkalle se vain meni, kun positiivisen raskaustestin tein 29.12.2012. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Kerroimme sunnuntain ja maanantain aikana perheillemme. Kaikki olivat iloisia ja onnellisia meidän puolesta.  Kummankin isän suhtautuminen oli suomalaiselle miehelle tyypillisen tyyni, mutta iloisia hekin olivat, tottakai. Yksi siskoistani tiesi heti, kun hänelle soitin, että olen raskaana. Hän oli sen jotenkin jouluna vaistonnut. Lankomieheni oli puolestaan jouluna nähnyt unta, että minä olen raskaana. Tuntuu, että kaikki tuntuivat tietävän jo ennen meitä tästä raskaudesta! Kaikkein yllättävin oli kuitenkin mieheni siskon mies. Kälyni oli miehensä kanssa viime keväänä jutellut keskenään meidän vauvayrityksestä. Tämä mies oli saanut jonkinlaisen ennakkoaavistuksen, että me tulemme mieheni kanssa saamaan vauvan syyskuussa, ja jopa sukupuolesta hänellä on jo aavistus. Hän ei ollut halunnut kertoa asiasta meille ennen, kuin oikeasti olemme raskaana. Hän ei ole semmoinen henkilö, että meitä huijaisi tässä asiassa.

En ole aikaisemmin uskonut minkäänlaisiin ennustajiin tai näkijöihin, mutta nyt taidan vähän uskoa. Tämä mies, joka näin kertoi, on siis luonteeltaan niin ei-ennustajamainen kuin vai voi olla. Emmekä me olleet aikaisemmin kuulleet hänen lahjastaan. Hän on kuulemma perinyt tämän taidon äitinsä suvusta. Hän tosiaan saa aina välillä tämmöisiä ennakkoaavistuksia, yleensä joistakin ikävistä asioista, joita lähipiirille tulee tapahtumaan. Ja nyt hän oli saanut minusta ja miehestäni tämän aavistuksen, onneksi hyvän sellaisen. Emme halunneet vielä tietää, minkä sukupuolen hän meille näki. Sukupuolen selvittämiseen on vielä niin kauan aikaa, että meidän pitää vielä kunnolla miettiä, haluammeko sitä tietää etukäteen vai emme. Vaikka meillä molemmilla on tällä hetkellä semmoinen olo, että se voisi olla poika...

Jotenkin oma olo tämän raskauden suhteen on ihmeellisen tyyni. Aikaisemmin, kun yritysstressiä oli kohtalaisen paljon, minusta tuntui, että sitten kun se raskaus koittaa, en kuitenkaan pysty rentoutumaan ollenkaan. Että koko ajan pelkään keskenmenoa, enkä pysty nauttimaan raskaudesta. Mutta nyt jostain syystä olo on ihan toisenlainen! Minulla on täysin luottavainen olo, että kaikki menee hyvin, ja meillä on syyskuussa terve lapsi. Entistä enemmän luottoa lisäsi tuo kälyn miehen ennakkoaavistus syntymäajankohdasta.

Toivon, että vuosi 2013 toisi paljon, paljon plussatuulia kaikille blogisiskoille ja lukijoille!

PS. Sekoilin tuossa aikaisemmin niiden raskausviikkojen suhteen. Olen siis vasta neljännellä viikolla, en viidennellä. Nyt tarkallen menossa rv 4+5 (kai) :).

4 kommenttia:

  1. Suuret onnittelut plussasta! Hieno päätös edelliselle vuodelle :-) Ja kyllä olet viidennellä viikolla, kun olet yli 4. viikon. Niin se ilmaistaan :-)

    VastaaPoista
  2. Paljon onnea plussasta ja ihanaa alkanutta vuotta! Vuosi menee varmasti mukavasti syksyä odotellen teillä. :)

    VastaaPoista
  3. Paljon onnea täältäkin plussasta! Kovin vähän tullut joulun aikaan käytyä blogeissa ja nyt vasta pääsin sinua onnittelemaan! :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kaikille! Ei tätä ihanuutta oikein vieläkään käsitä. :)

    VastaaPoista