Pitkästä aikaa!

Voi ihana, kun pari lukijaa jo kyselee kuulumisia!
Minulla on nyt jo aika kauan ollut jokin ihme writer´s block. Jostain syystä blogit ei ole kiinnostaneet vähään aikaan juuri yhtään. Aikaisemmin olen lukenut oikeastaan pelkästään vain lapsettomuusblogeja, tai lapsettomuusblogeja, jotka ovat pikku hiljaa muuttuneet raskausblogeiksi. Mutta nyt en jotenkin jaksa lukea muiden vauvayrityksistä, kierroista ja pettymyksistä (kuulostaa kamalalta, sori!!), enkä myöskään muiden raskaudesta. Muiden yritys kai vähän masentaa, ja toisaalta myös muiden raskaudet saa itseni vertaamaan omaa raskauttani muiden raskauksiin. Ehkä tämän takia en ole jaksanut päivittää omaakaan blogia. Toisaalta taas kaikki energia menee nykyisin töissä käymiseen, iltaisin olen ihan väsy. Saa nyt nähdä, miten jatkossa, innostunko blogeilusta pikku hiljaa uudestaan.

Ultrakuulumiset
Joka tapauksessa meillä menee raskauden saralla kaikki hyvin. Nyt meneillään rv 9+1. Viime viikolla oli lapsettomuusklinikalla varhaisultra ja myös ensimmäinen neuvolakäynti. Ultrassa koko vastasi viikkoja, silloin oli rv 8+2 ja alkio oli 1,57 cm pitkä katkarapu. Laskettu aika tarkentui päivälle 3.9. Ääntä ultrassa ei ollut, mutta sydämen syke näkyi pienenä värinänä. Kyllä olo oli huojentunut, kun lääkäri onnitteli, ja sanoi, että kaikki on juuri niin kuin pitääkin. Keskenmenon riski oli enää vain 5 %.

Neuvolassa oli kiva terveydenhoitaja, joka lähinnä otti ylös meidän taustatiedot terveydentilasta ym. ja antoi monta lippua ja lappua kotiin luettavaksi. Labrakokeissa minun olisi tarkoitus käydä nyt perjantaina. Siellä otetaan ainakin kilpirauhasarvo, pissatestistä proteiinit ja verestä vielä testataan HIV, hepatiitti ym. testit, jotka tehdään kaikille alkuraskaudesta. Vaikka minulta ne testattiin IVF:n takia viime marraskuussa, mutta testataan nyt sitten uudestaan. Sokerirasituksessa minun pitäisi käydä viikoilla 12-14 ensimmäisen kerran, ja toisen kerran joskus keskiraskauden tienoilla. Äitiyspolilta pitäisi tulla lähipäivinä kutsu ensimmäiseen varsinaiseen ultrakäyntiin julkisella puolella.

Raskausoireita
Raskausoireista olen potenut viime viikkoina lähinnä väsymystä, pahoinvointia sekä vatsan turvotusta. Olen nyt pari viikkoa oksentanut joka ikinen päivä vähintään pari kertaa. Aamupala on pakko syödä kahteen kertaan, kun ensimmäinen ei vain pysy sisällä. Paha olo tulee myös iltaisin, eikä mene pois ennen kuin käyn oksentamassa... Toivottavasti pikku hiljaa alkaisi helpottamaan sillä saralla!

Vatsa on ollut ja pysynyt turvoksissa, kasvanut vain entisestään. En nyt tähän hätään kuvaa saa laitettua, mutta mielestäni se on jo selkeä vauvamaha. Ultrassa viime viikolla selvisi syykin aikaiseen turvotukseen. Istukkahormonin vaikutuksesta munasarjani ovat lievästi hyperstimuloituneet. Toinen oli läpimitaltaan reilu 8 cm ja toinen vähän yli 6 cm. Lääkärin mukaan mitään haittaa tästä ei ole, eikä ole syytä seurantaan, koska nestekertymiä lääkäri ei nähnyt. Munasarjat palautuvat sitten jossain vaiheessa itsekseen normaaliin kokoon.

Vähän jo teettää hankaluuksia peitellä masua töissä, mutta jos vielä pari viikkoa pystyisi. Töissä olen kertonut parille ystävälle, mutta en ole vielä tullut kaapista ulos esimiehelle, enkä muulle työyhteisölle. Siinäpähän arvailevat jos haluavat. En tiedä tarkkaan paljonko painoin ennen raskautta, epäilisin että n. 49-50 kg. Nyt neuvolassa paino oli jo 52 kg. Enkä kyllä ihmettele. Pahoinvoinnin takia liikunta on viimeinen asia, mitä haluaisin tehdä. Toisaalta joudun syömään 2-3 tunnin välein, muuten tulee kamala nälkä ja heikotus. Olen öisinkin herännyt käymään vessassa ja syömään jotain pientä, että aamun heikotus ei olisi niin kovaa.

Voiko tämä olla totta?
Vieläkään sitä tosiasiaa ei oikein tajua, että olen raskaana. Niinä hetkinä, kun pahoinvointi ei vaivaa, en edes muista koko asiaa. Mutta tottakai sen palaa mieleen monta kertaa päivässä. Silittelen pömppääni ja toivotan vauvalle voimia kasvamiseen. Miehen kanssa jo mietitään nimiä vauvalle, ja sitä miten elämämme muuttuu ensi syksynä. Minua on alkanut pelottaa koko raskausaika. Vielä en osaa pelätä synnytystä tai vauva-arkea, mutta kaikkea muuta mitä raskauden aikana tapahtuu, pelkään vähän. Sitä miten vartalo muuttuu, miten tulee kipuja, särkyjä ja painoa lisää. Ja sitä, miten varsinkaan loppuraskaudesta ei enää pysty tekemään samoja asioita kuin ennen. Nukkuminen ja liikkuminen on vaikeaa. Kai tämä on vain tuntemattoman pelkoa. Enköhän minä tästä selviä, jos kaikki muutkin selviävät!