keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Rv 15+1

Ihanaa, kun raskausaika tuntuu menevän aina vain nopeammin. Aluksi tuntui, että aika ei kulu millään. Sitä koko ajan vain odotti ja odotti jotain; varhaisultraa, ensimmäistä neuvolaa tai että päästäisiin ns. turvallisille viikoille.

Nyt kun raskauden ensimmäinen kolmannes on takana, ei tarvitse koko ajan odottaa jotakin, ja aika kuluu kuin itsestään. Joka viikko ihmettelen, että ai, nyt on jo se ja se viikko menossa, kivaa olla niin pitkällä! Oikeastaan nyt odotan enää vain sitä, että alan tuntemaan vauvan liikkeitä, mutta siihen voi vielä mennä useampi viikko.

Välillä stressaan kaikkia vauva-asioita, mitä en vielä tiedä tai en ole vielä jaksanut ottaa selvää. Kaikki kelan kuviot ovat minulle vielä ihan mysteeri, vauva-vakuutuskin pitäisi kai vielä tässä kevään aikana ottaa, en tiedä mitä kaikkia tavaroita vauvalle pitää hankkia jne. Mutta nämäkin varmasti selviää ajan myötä, ei pitäisi stressata turhaan. Tavaroista meillä on valmiina mieheni siskolta saamamme rattaat, ja kirpparilta ja kaupoista olen ostanut vähän vaatteita. Pinnasängyn ja sitterin ostan työkaveriltani. Kaikki muu on vielä hankkimatta, mutta aikaa toki vielä on reilusti.

Luulin jo, että pääsin pahoinvoinnista eroon pari viikkoa sitten. Kuitenkin vielä eilen ja toissa-aamuna tuli aamupala ylös... Toivon mukaan oksentelusta olisi nyt kuitenkin päästy, ei jaksaisi yhtään enää halailla vessanpönttöä.

6 kommenttia:

  1. Aikaa on reilusti ja yllättävän hyvin muista blogeista sitten löytää aina tietoa että mitä tarvittee hankkia ja mitenkä noi kela hommelit hoituu :) Kiva että aika menee sinusta nopeasti. Se tekee odotusajastakin kivemman. Itellä on ollut vähän liikaakin aikaa ja aika on tuntunut todella pitkältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä ne asiat varmasti tässä selkeytyy pikku hiljaa. Tuntuu vaan välillä niin suurelta se tieto- ja tavaramäärä mitä pitäisi vielä omaksua ennen vauvan tuloa, minulle kun itse vauvan hoitaminenkin on täysin uusi opeteltava asia. Mutta ajan kanssa, ja käytäntö viimeistään opettaa. :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos Miraana linkeistä, niissä oli hyviä vinkkejä! Joskus vuosi sitten seurailinkin blogiasi anonyymisti, mutta sitten se jotenkin jäi unohduksiin. Nyt piti kuitenkin liittyä lukijaksi, kiva seurata teidän vava-arkea. :)

      Poista
  3. Ihana kuulla että siellä voidaan hyvin (tuota aamupahoinvointia lukuunottamatta)! Mukava kuulla myös, että aika alkaa kulua itsekseen. Itsellä on vielä tämä vaihe: " enää 1,5 viikkoa ekaan ultraan jos sinne asti päästään"..
    Toivottavsti joku päivä siis vielä tuo sinun tilanteesi : ) Halauksia ja hyvää vointia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se aika alkaa kulumaan kun ne ensimmäiset viikot, milloin ei pysty mitään muuta ajattelemaankaan, menee ohi. Onnea vielä kovasti plussauksesta ja peukut pystyssä ensimmäiseen ultraan! Haleja!

      Poista